Pråmar

"Pråm är ett lastfartyg, vanligen utan egen framdrivningsmaskin, avsedd att bogseras. Den har vanligtvis fartygsskrov, men ingen överbyggnad och kan vara flatbottnad och plattgattad i både för och akter. Pråmar kan både bogseras och puffas och förekommer i flod-, insjö- och havstrafik."

Lotjia Lappeeranssa hyvinä aikoina.

Kuten Wikipediakin tiivistää ei proomussa ole omaa käyttövoimaa, mutta läpilyönnin estämiseksi pitävä pohja on syytä olla.

Työkäytössä Halla XVII toimi (Saimaalla) pääasiassa linjahinaajana, joka tarkoitti ympärivuorokautista ajoa koneen käydessä täydellä teholla ja puun kulutus oli sen mukainen - 1½-2m^3 tunnissa.

"Linjahinauksella tarkoitetaan järvillä ja/tai joilla tapahtuvaa kokonaisten lauttojen matkahinausta. Linjahinauslautassa on puuta yleensä 15 000-25 000 m³, eli 1 000-1 500 nippua. Kokonaista hinauslauttaa saadaan erittäin harvoin yhdestä paikasta. Yleensä se kerätään useasta lähtöpisteestä, ja siitä jätetään puuta useaan luovutuspisteeseen.

Hinausnopeus on noin 2 km tunnissa.

Linjahinaajat toimivat 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa. Työjakso on yleensä 2-3 viikkoa ja sitä seuraa lepojakso. Vuorokautinen työ on jaettu niin sanottuun 6+6 vahtiin, mikä tarkoittaa 6 tuntia työtä ja 6 tuntia lepoa."

 Polttoaineen kulutuksen ollessa varsin runsas linjahinaajilla oli monesti yksi tai jopa useampi eväskontteja kyljessä polttoainetäydennystä varten. Yksinkertaisella matematiikalla 2 x 24 x 7 = saadaan viikkokulutukseski 336 mottia, joten proomutarve oli todellinen.

S/s Halla XVII hinaamassa eväskontti kyljessä 60-luvulla.

Eväskontti tarjoaa myös mahdollisuuden saunalle, jollainen monesti niistä löytyy. Lisäksi huvikäyttöä ajatellen (ja kattilasauna-ajatuksesta luopuminen) kontti tarjoaa tilan kesän puille sekä tarpeellista varastotilaa. Puurakenteensa vuoksi vain harvoja yksiköitä on säilynyt. Monet ovat pääseet kuivalle maalle, lahonneet tai muuttuneet lasten leikkipaikoiksi.

http://www.savonsanomat.fi/savo/vanha-lotja-muuttuu-jarvisydamen-baariksi/1895831

Tutkimusretkien jälkeen Lappeenrannasta löytyi vielä pelastettava tapaus (Kiitos Jussi Niemi), jonka on tarkoitus kellua Halla XVII:n kyljessä jo ensi kesänä. Kyseessä on ns. kettinkiproomu ja eräät puritaanit toisilla foorumeilla ovatkin kritisoineet sen sopivuudesta eväskonttikäyttöön. Erot ovat pieniä, mutta kettinkiproomun ollessa hivenen pienempi voidaan sitä pitää jopa parempana tähän käyttöön. Vielä 80-luvulla Turre oli Hallan kyljessä (nykykään pellitetty ja muutenkin kyseenalaisella ulkonäöllä Warkaus VII kyljessä).

Halla XVII ja Turre eväskontti Laukansaaressa 80-luvulla.

Turren nykyasu ei toimi hankkeen mallina.

Keskustelua asiasta ja sen vierestä on käyty mm. täällä: http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=17284.0

Projekti on joka tapauksessa saatu käytiin. Kiitos siitä asianomaisille. Suurin työ lienee riveäminen, josta alla lainattua tekstiä:



Tervarive

Piki

Laudoitus



"Laivaa rivetään lyömällä tervattua hamppua riveraudalla ja -nuijalla lankkujen väliin. Riveäminen on kovaa työtä: työvälineet ovat raskaita ja työasento on yleensä hyvin epämukava. Laivassa on yleensä noin 3000 metriä saumaa ja yhden metrin riveämiseen ammattilaisella menee noin tunti. Saman ihmisen olisi hyvä rivetä koko sauma keulasta perään, jolloin siitä tulee mahdollisimman tasainen. Ennen riveämistä hamppurive selvitetään tasaiseksi ja sopivan paksuiseksi (noin peukalon mittaiseksi). Sen jälkeen hamppua työnnetään ohuella riveraudalla saumaan siten, että säikeet ovat poikittain sauman suuntaan nähden. 

Seuraavaksi rive lyödään tiukkaan sisään leveämmän raudan ja suuren rivenuijan avulla. Rivekerroksia laitetaan kunnes noin kolmen tuuman sauma on riittävän täynnä. Lopuksi saumaan laitetaan sulatettua pikeä, joka jähmettyy hamppuriveen suojaksi. Pikikerroksen paksuus on yleensä yhtä suurikuin sauman leveys. Ajan kuluessa rive pehmenee ja kostuu. Silloin piki otetaan pois ja saumaan lyödään uutta rivettä."

Ensimmäisellä työmaalla vielä hymyilytti. Katsotaan säilyykö hymy.

Talvi tulee. Laiva kuntoon.

Karvalakin jälkeen tippa on ilmestynyt nenän päähän ja Yöpakkaset ovat saapuneet laivan varustajien keskuuteen. Yöunien menettämisen pelossa varustaja joutui ottamaan lusikan (ei niin kauniseen käteen kuin toisaalla: http://laurilaiva.blogspot.fi/search/label/lusikka) käteen ja tekemään asialle jotain. Lusikasta oli tosin eniten hyötyä lounaalla.

Kiitos miehistön laiva saatiin siirrettyä Karvalakkiregatan jälkeen 5 tunnissa ja 15 minuutissa Laukansaaresta Puumalan Hätinvirtaan.

Höyrylaivapiireihin ei perinteisesti ole kuulunut tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakaminen vaan enemmänkin asenne "turhaan te pojat yritätte, kun ette mitään ymmärrä tai osaa". Tämä asenne on vielä osittain jäljellä. Tästä blogista ei kirjoiteta vielä Sofi Oksasen uutta Puhdistusta, mutta sen tarpeellisuutta ei kuitenkaan väheksytä.

Blogin tavoitteena on tiedon dokumentointi ja sen jakaminen, joten seuraavassa aluksen edellisen omistajan laatima varsin hyvä tehtävälista, jota voi soveltaa vapaasti.

S/S Halla XVII talvikuntoon:

• pyöritä konetta hiljaa ja kierrä samalla öljyä koneeseen kaksi lubrikaattorillista (homma kannattaa aloittaa jo ennen laituriin tuloa kovemmilla kierroksilla), sekä syötä koneen pyöriessä rasvaa potkuriakselin laakeriin
• pysäytä koneen männät mahdollisimman alas
• koneen pysäytyksen jälkeen, kiristä potkuriakselin laakerin boxi ja kierrä vielä rasvaa n. 5 kierrosta rasvapuristimesta akseliputkeen
• kierrä lubrikaattorin mäntä yläasentoon 
  Jos vettä jää putkeen tai lubrikaattoriin, niin on tilaa laajeta eikä halkea jäätyessään.
• avaa lauhduttajan pohjaventtiili ja varmista veden poistuminen
• laita ohut puutikku lauhduttajan ”niiskuhanaan”, jotta se jäisi auki
• puhdista kattilan tuubit höyryllä paineen laskettua alle 4 baarin
  Olemme suosineet perinteistä harjausta.
• kattilan ulospuhallus paineen laskettua 3,5 bar’iin ja hiilloksen sammuttua kokonaan uuneissa
   Riittävän korkealla paineella puhaltaminen puhdistaa kattilan paremmin.
• mutaluukun aukaisu välittömästi veden poistuttua kattilasta (kattila kuivuu, kun se vielä on kuuma)
  Tätä ennen viimeiset höyryt on hyvä päästää ulos visselin ja vesilasien hanojen kautta. Silti mutaluukun takana löytyy kuumaa höyryä... joskus vielä muistaa.
• varoventtiilit auki kattilan vielä ollessa kuuma (varo höyryä)
• vesilasien kaikki hanat auki
• jakotukin hanat auki ja käyrän kupariputken (kannella oleva vedenlämmitys) irrottaminen siten, että vesi valuu pois. Puhalla putki tyhjäksi (kannelta)
• kattilan rintaventtiilit auki
• kattilan konesyöttöputken tyhjennysnippa ja muhvi auki, samoin pumpun puoleinen laippa, jonka jälkeen kierrä putkea niin, että mutkiin ei jää vettä
• kattilan konesyötön takaiskuventtiili (2 lautasta päällekkäin) tyhjäksi

  

  Konesyötön koneen puolen takaiskuventtiili kokonaan irroitettuna

  
  

• Injektorin syöttöputken takaiskuventtiilin kansi auki, venttiilin osat ulos ja imaise letkulla putki tyhjäksi (lappo)Tämä ei auennut joten koko putki irroitettiin. Hyvä, koska tiivisteet olivatkin vaihdon tarpeessa.
• lauhduttajan suihkuventtiilin (vakuumiventtiili) laippa ja muhvi auki
• varmista, että vinssikoneiston höyryputken muhvi on auki sekä kannella olevat vinssin yhdysputken tyhjennysruuvit ovat auki
• avaa höyrykuvun päältä komentosillan lämpöpatterin hana
• jätä päähöyryventtiili auki
• koneen hikihanat auki ja ulospuhallusputken muhvi auki
• turbiinin hikihanat auki
• tunkkipumpun hikihanat auki
• löysää koneen rintaventtiilin laippa, jotta vesi valuu venttiilistä ja päähöyryputkesta
• kallistele laivaa, jotta vesi valuu päähöyryputkesta (putki on notkollaan)
• irrota kattilan ulospuhallusputki

  

  Ulospuhallusputki irroitettuna.

• jätä kattilassa oleva pohjaventtiili auki -asentoon
• laita vaseliini (kaksi täyttökertaa)  ulospuhallus pohjaventtiilin ”silmään”
• työnnä 1 kpl riittävän kookas rasvainen riepu em. venttiiliin ja kiinnitä umpilaippa venttiiliin (venttiili voi jään paineesta aueta)
  Umpilaippa löytyi tunkkipumpun alta.
• kierrä WC:n veden sisäänoton pohjaventtiili kiinni oikeasta halkoboksista.
  Bokseihin ei kannata muutenkaan jättää talveksi halkoja. Nyt olisi harmittanut, jos venttiili olisi ollut halkopinojen takana.
• irrota injektorin vedenoton pohjaventtiilin kyljestä tulpparuuvi ja varmista, että venttiili ei tihku vettä pisaraakaan
  Kaikki irroitetut pikkunipat ovat turbiinin edessä kun niitä taas keväällä kaivataan.

  

  Nippoja. Venttiili, turkkipelti, konesyöttöputki, ilmapumppu

• irrota lauhduttajan pohjaventtiilin putki ja laita venttiiliin rasvainen riepu (vain yksi riittävän iso, jotta ei tarvitse keväällä arvailla montako palaa sisällä on). Ennen rievun laittoa, varmista, että venttiili ei tihku vettä.
• tunkkipumpun venttiili on hitsattu ulkopuolelta umpeen (ei toimenpiteitä)
• irrota painemittarit (2 kpl) sekä vakuumimittari ja varmista, että putkien mutkiin ei jää vettä, vie mittarit lämpimään varastoon
• tyhjennä jakotukista paineilmalla etuhyttien lämmitysputkisto
• avaa takahytin lämpöputkiston muhvi (portaiden alla), jotta vesi valuu pois
• hyttien ikkunaventtiilit ja myrskyluukut kiinni
  Näitä ei pitäisi keulassa edes avata, ettei vain unohdu auki.
• tuki varoventtiilin ulospuhallusputken pää veden sisäänpääsyltä
• suojaa visseli muovipussilla
  Visseli irroitettiin kunnostusta varten kokonaan (vuotaa). Ensi keväällä pitää koko visselin putki myös uusia.
• laita tulpat kaikkiin rungon konehuoneesta tuleviin vesirajassa oleviin läpivienteihin
  Teimme puusta tapit, mutta kumitulpat olisivat jatkossa kätevät kunhan ensin mitataan läpivientien halkaisijat. (esim https://www.motonet.fi/fi/haku?q=pohjatulppa)
• estä lumen tulo raakitorvista
• tyhjennä septitankki (muista raottaa huohotinputken sulkulaippaa)
• laita 50% vedellä laimennettua glykolia wc pyttyyn, ja pumppaa aine putkistoon
• kattilan kuivuttua, imuroi moskat kattilan pohjalta



Näkymä mutaluukusta puhalluksen jälkeen.

• tyhjennä tuhkat tuliputkista ja imuroi pohjat 
  Myös luonnollisesti tulitorvista. 
• varmista muutaman päivän kuluttua, että vesi ei lisäänny pilssissä, tarvittaessa kierrä lisää rasvaa vannasputken laakeriin.
• vaihda uudet sauvaparistot vuotohälyttimeen (takahytin punkan alla)
• jätä kiinnitysköydet niin, että veden pinnan laskiessa ne eivät kiristä ja kallista laivaa

Lisäksi pilssi tyhjenttiin vedestä pumpun avulla (öljyt sitten keväällä telakoinnin yhteydessä). Samoin kaikki koneen (ja apukoneiden) osat suihkutettiin suojaöljyllä ruostumisen estämiseksi. Spray muotoiset tuotteet ovat näppäriä vaikka silinteriöljyllä penslaaminen olisi perinteistä.

Suojaöljyä moderniin tapaan

Pilssin tyhjennys polttomoottoripumpun
avulla

Myös muuta suojaamista päätettiin harrastaa, koska niillä on todettu olevan positiivinen vaikutus laivan säilymiseen:

1. Valonheitin suojattiin jätesäkillä => tyylikkäämpi huppu tekeillä
2. Koko laivan kansirakenne ja komento suojattiin kestopeitteillä (460g/m2)
3. Hytteihin laitettiin kosteudensyöjät, joiden toimivuus on aikaisemminkin http://laurilaiva.blogspot.fi/search/label/kosteus todettu.
4. Kaikki lyhdyt (2 x masto, perä, 2 x sivu) sekä kompassin suojus jalustoineen vietiin lämpimään varastoon (ja odottamaan kunnostusta)
5. Laivakellot suojaan varastoon
6. Kaikki laivan teksliitit vietiin kuivaan varastoon
7. Halkoboksien ja pilssin puhdistus puuroskasta... joka on halkolaivoissa pieni ongelma. En tiedä miten aikaisemmin asia on hoidettu, mutta siivouksen yhteydessä löytyi multaa boksilaudoituksen (joka erikoisesti laitettu poikittain sekä tiivistetty uretaanivaahdolla???) välistä. Osa laudoista oli pehmentyneitä ja näyttää siltä, että ne saadaan uusia kokonaan paremman rakenteen saamikseksi

Pehmeitä boksilankkuja

Talvipaketissa.