Vesilasi

Vesilasi on muutamia harvoja aamuja lukuunottamatta harvinainen näky laivan kannella tai brygalla. Konehuoneessa niitä seurataan ja niiden täyttymisestä nautitaan jatkuvasti.

Vesilasi on yksi höyrykattilan tärkeimmistä varusteista, koska näin voidaan seurata kattilan vedenpinnan korkeutta (Lue lisää Wikipediasta). Lähes kaikki kattilaonnettomuudet ovat johtuneet veden pinnan liiallisesta laskemisesta.

Lasit kannattaa vaihtaa säännöllisin väliajoin, koska 1) niiden tiivisteet kovettuvat ja alkavat vuotamaan 2) lasien heijastushionta (urat) kuluvat ja näin niitä on vaikeampi lukea.

Työ alkoi lasin irroittamisella (jossa hyvä tietää, että lasien yhdysputket ovat vasemmankäden kierteellä) ja purkamisella osiin. Näin voidaan lasin runko puhdistaa ja kiillottaa samalla.

Klinger-vesilasi purettuna osiin.

Uusia laseja tarjoaa mm. Finlon ja heidän taulukostaan voidaan valita sopiva lasi mittaamalla vanha:

I= 190mm
b= 34mm
s= 17mm

Mohren heijastuslasien kokotaulukko

Kunhan uudet lasit saapuvat aloitamme kokoamisen, josta ehkä sitten erikseen. Viikon kuumana vinkkinä Savolaisen trollin mukaan tiivisteet kannattaa pitää kiehuvassa vedessä ennen asentamista.

Takatalvi

Laiva kelluu jo vapaasti ja avovettä on runsaasti ympärillä. Kiitos El Nino-ilmiön, jos kukaan enää muistaa. Keli oli kuitenkin erittäin talvinen ja aina välillä harrastuksen hauskuutta sai tosissaan miettiä.

Lauantain Fingerpori sopi mukavasti teemaan, vaikka tällä kertaa ei edes Isännän piikki houkutellut yleisöä paikalle.

Fingerpori 20.2.2016

Kuvasta saa ehkä paremman käsityksen todellisesta tunnelmasta. Ainakin lonkerot pysyivät kylmänä.

Hätinvirran telakka helmikuussa 2016.

Vieressä talvehtivat m/s Haltia (kuvassa vasemmalla) ja Itävallan lipun alla kulkeva m/s Pankakoski:

ms HALTIA
15,32 x 3,80 x 1,80 m.
rak. 1887 Sandvikens Skeppsdocka, Helsinki (ei siis Stenbergin konepajalla!!!)Tilaaja A. J. Jansson, Helsinki, matkustaja-aluksena nimellä DELFIN (15,50 x 3,80 x 0,65 m, 15 nhv). 1896: M. Svensson, Helsinki, nimeksi LÅNGVIKEN, 1900: uusi höyrykone ja -kattila J.D. Stenberg & Söner, Helsinki, 40 ihv. 1903: K.A. Österholm, Helsinki, nimeksi VIKING. 1909: Juho Lallukka, Viipuri. 1909: Gustaf Cederberg & Co,Joensuu, nimeksi HALTIA, alus muutettiin hinaajaksi. 1910: Pielisjoen väliaikainen lauttausyhdistys, Joensuu. 1918: Saimaan Lauttausyhdistys, Joensuu. 1931: Pohjois-Karjalan Uittoyhdistys, Joensuu. 1961: riisuttiin kettinkiproomuksi. 1993: Sakari Mustonen, Nastola, tuotiin Nastolaan aikomuksena tehdä aluksesta moottorikäyttöinen huvialus Päijänteelle. (lähteinä Raimo A. Wirrankoski: Isoisän laivat, sekä oma sekalainen kotiarkisto). 

ms Pankakoski: http://yle.fi/uutiset/tarkeinta_laivassa_on_sauna/6769447

Uutisen kommenteista pitää nostaa esiin: "- Lappeenranta on hieno kaupunki, mutta satamamaksut ovat turhan kalliit, tuskailee Friedrich". Samaan ongelmaan on törmätty aikaisemminkin. Lappeenranta ei taida haluta laivoja kuluttamaan laituria. Tai köyhiä.

 Onneksi talkoissa saatiin kuitenkin taas paljon aikaan mm.

- Vessan purkaminen: Vanerilattia (mukavasti ruostuttava sandwich-rakenne) oli lujaa kiinni, mutta rälläkkä auttoi. Mitäköhän tämänkin laittaja on miettinyt. Lisäksi purettiin vanha kakkaputkipois, oven lukko sekä kahvat. Kaikki uusitaan korjaan ja kiillotetaan.

- Konehuoneen öljysäiliöt: Irroitettiin puhdistettavaksi ja maalattavaksi. Sylinteriöljysäiliö vielä paikallaan tyhjentymässä.

- Matalapaineluistin poksin tiivisteiden irroitus. Loppukesällä alkoi matalapaineluisti käymään erittäin "kosteana". Tiivistenauhojen (koko n 13mm) irroitus oli työlästä ja taisi olla pari nauhaa erittäin vanhoja ja ns. kiinni palaneita. Aikaisemminkin täällä viitattu diplomi-insinööri Hugo Larsson totesi (v.1921 ohjeita laivamiehistölle):

"Tiivistysholkkien pakkauksessa on huomattava, että tiivisteet ensin voidellaan grafiitti ja sylynteriöljyn seoksella, jonka jälkeen tiivisteet yksi kerrallaan vedetään kohtalaisen kireälle... Kun kone on ollut niin kauvan käynnissä, että tiivistyshokit alkavat vuotaa, voi niitä aluksi vähän kiristää, mutta jos kiristämisestä ei enää ole apua, ovat tiivisteet uusittava. Tällöin ovat entiset tiivisteet tarkoin holkeista poistettava ja tiivistettävä uusilla tiivisteilla. Vanhojen tiivisteiden päälle ei saa lisätä uusia."

- Katsastuksen valmistauduttiin. Suuluukun mutteri pysyi edelleenkin kiinni. Riittävän suurta ja sopivaa jatkovartta ei löytynyt eikä kevyt lämmityskään auttanut. Onneksi on vielä rälläkkä. Lisäksi tutustuttiin miesluukun sijaintiin ja todettiin sen olevan käsillä helposti. Luukku poikkeuksellisesti laivan pituussuunnassa eikä poikittais kuten yleensä.

Båt 16

Venemessut jatkuvat vielä hetken Messukeskuksessa ja suosittelen etenkin vierailemaan Suomen Höyrypursiseuran osastolla 7b11 (ison hallin oikea peräseinä). Tarjolla alan kirjallisuutta (vaikka uusin Korsteeni), arpoja ja upea höyrysluuppi Suntti (kuva varatettu varustaja Parviaisen facebookista röyhkeästi):







Kotkan rautaa päivitämme uudella posliinilla ja messuilta löytyi heräteostoksien lisäksi (muuten hyviä vaatetarjouksia kanssa) kaksi pönttöä. Molemmat alansa parhaita. Toinen pönttö ei swengaa, vaan twistaa. Mehevästi tietenkin.

Sää. Myös talkoissa.

Talkoosää ja kevään edistyminen on aina yhtä jännää. Moni varmaan toivoo, että sataisi ja talkoot peruttaisiin.

Puumalan tilannetta voi seurata suoraan verkosta kameran avulla (S/s Wenno upeasti kuvassa).



Näyttää siis hyvältä ja kohta ei enää lumi haittaa.

Avant Garde - Taidetta ja talvitalkoita

Lonkeron värinen ilma oli ainoa haave kesästä. Helmikuinen viikonloppu Puumalassa ei juuri muita kesämuistoja tarjonnut. Edes lonkerotarjoilua.

Hätinvirta helmikuussa 2016.

Laivojen hautausmaa oli muutenkin hiljainen ja monet muutkin miljoonaprojektit. Projektien aloittaminen ajoissa antaa mahdollisuuden tienata muutaman ylimmääräisen miljoonan. Onneksi lista on pitkä ja toivottavasti suoraan verrannollinen pankkitilin saldoon.

WC:n päivitys: Tämä on ollut jo muuallakin erittäin mielenkiintoinen aihe ja aiheuttanut paljon huutoa sekä tuskaa: http://laurilaiva.blogspot.fi/2008/04/laiva-huusi.html . Pönttö on kyllä vetänyt, mutta ehkä +10 vuotta vanha letku on selkeästi alkanut päästämään tuoksua lävitseen.

1. Letku: Viisaammat ovat todenneet, että letkuun kannattaa panostaa ja tärkää on hankkia butyylikerroksen (yleensä mustaa kumia) omaava putki: Septiletku . Ns elintarvikekäyttöön tarkoitetut putket ovat edullisempia, mutta miljoonajahdissa eivät pärjää. 
2. Pönttö: Aikaisemmissa yhteyksissä on tehty tutkimusta ja päästy lopputulokseen Jabsco-pönttöjen erinomaisuudesta. Erityisesti mehevästi tvistaava Twist&Lock-ominaisuus estää suuremmat läpilyönnit(tm). 
3. Tila: Perinne peilit ja käsienpesujärjestelmät päätyivät hautausmaalle ja kevään innokkaiden talkoolaisten??? voimin saadaan vielä uusi vaalea väri (ei tosin roviin) pintaan.Samoin vesivanerilattia puretaan pellin päältä, jolla estetään lisäkorroosion syntyminen.

Vessa purettuna.

Konehuoneen skailetti (eng. skylight, valoarkku, kattoon tehty korokeikkuna): A/B W. Gutzeitin laivaosaston päälliköksi tuli 1920 diplomi-insinööri Hugo Larsson (myöh. Lakomaa), jonka johdolla laadittiin ohjevihkonen (julk. 1921) höyryalusten konemiehistölle. Siinä todetaan seuraavaa:

Kannella on konemiehistön huolehdittava savupiipun, varoventtiiliputken, höyrypillin, ilmatorvien ja valoarkku (kailetti, huom. kirjoitusasu) ikkunalasien sekä ristikkorautojen (kallerien) siisteydestä. Näiden puhtaudesta yleensä voi kuka hyvänsä saada käsityksen konehuoneessa vallitsevasta järjestyksestä.

Skailetin ikkunat irroitettuna.

Riikkarinputki: Kesällä putki vuosi kovasti. Eristeiden poiston jälkeen paljastui karu totuus. Rautaputki on ruostunut pahasti, minkä vuoksi päätettiin katkaista ja tehdä uusi.

Riikkariputken purku.

Arinat: Kattilan sisäpuolista katsastusta (tästä lisää myöhemmin) varten aloitettiin arinoiden purkaminen tulitorvista. Työ jäi tosin hieman kesken, koska suuluukkuja ei saatu vielä irti. Harjoituksia jatketaan. 

Ensimmäisen rivin arinat

Messi (sv. mäss): Tilajärjestelytiä ja tiettyjen modernisointien purkamista. Jatkoa tulee
Aaloppiputki (sv. avlopprör): Putken heilumista on ihmetelty ja epäilty sen koostuvat kahdesta osasta. Purkamisen jälkeen päästiin tiedon alkulähteelle ja havaittiin putken olevan murtunut (ja vahvikepalalla korjattu). Tämän tuentaan parannetaan samalla kun riikkariputki uusitaan.

Murtunut aaloppiputki

Pääkone: Korkeapaineluistin varren messinkikuvun tiivisten vuoti hieman. Tiivisteen vaihtoa varten kupu piti irroittaa, sillä se oli vuosikymmenten jälkeen aika tiukassa ja vaati uhrikseen toisen pinnapultin korjaamisen.

Luistin varren messinkikupu irroitettin. 

Tosin yksi katkennut pultti.