torstai 31. maaliskuuta 2016

Påsktalkot

Talko är frivilligt arbete som görs av en gemenskap, från att fixa rederiets ångbåt till att dreva rederiets träpråm.
Till begreppet hör att talko görs i någon mening kollektivt, oftast tillsammans i en större grupp och under en begränsad tid. Som tack brukar talkovärden bjuda på mat och dryck efter avslutat arbete.

Kauniit määritelmät ja todellisuus kohtaavat toisensa harvoin. Tarjoiluja nautitaan usein ennen ja aikana ja yhdessä tekeminen päätyy monesti yksin puuhasteluksi darrassa.

Aikainen pääsiäinen takasi tänä vuonna talviset olosuhteen, mutta silti tekemistä riitti laivalla ja proomulla.

Ensimmäinen hanke on korsteenin pannan poistaminen - tavoiteena palauttaa laiva Hallan aikaan, jolloin pantoja ei ollut päässä eikä korsteenissa.

Tavoiteulkoasu
Muutaman lonkeron ja iltapäivän rälläköinnin tuloksena oli kaksiosainen panta ja irroitetut ristit. Hyvää työtä. Korsteenissa kirjoitettiin Hallan tulosta Saimaalle. Joko se nyt lähtee?

Ristillä riipunta.

Hallan hautausmaa

Voitonjuhlien jälkeen käytiin puhaltamassa uunissa tuhkat ja noet pois sekä purkamassa arinat. Kelpaa katsastajan (ei elokuva) tullu pyhäpuvussa.

Valoa tunnelin päässä?

Keli parani sitä mukaan kun tekijöiden kunto hieman hiipui. Paljon saatiin silti aikaan.
  1. Vessa seinät raavittiin maalista puhtaiksi ja pohjamaalausta aloitettiin. Lisäksi uusi butyylipintainen letku tilattiin. Uusi pönttöhän on jo hankittu.
  2. Konehuoneen suuret öljysäiliöt ja öljypöytä saatiin irti. Varmaan viimeksi ollut huollossa 60-luvussa maalikerroksien paksuudesta päätelleen. Kaikki puhdistetaan, huolletaan, asennetaan takaisin ja täytetään puhtailla öljyillä. Samalla pystytään maalaamaan säiliöiden taukaa runkolevyt.
  3. Yleistä koneen huoneen siivousta => turhan tavaran poisvientiä.
  4. Keulahytissä muutoksia ja päivitysremontteja. Edessä vielä sähköjen täydentämistä sekä lämmitysten uudelleen kytkentä.

Aurinko ilahdutti talkoita.

Öljypöydän puhdistusta. Värejä löytyi monta. Ainakin sininen, pari eri vihreää, punainen, valkoinen, musta, jne.

Aikaisemmin tässä blogissa on haaveiltu proomusta eli eväskontista. Hallan XVII:n pienet boksit ovat pieni rajoite laivan toimintasäteelle. Lisäksi sauna ja muu ylimmääräinen tila ei ole koskaan pahitteeksi. Proomuprojektia potkittiin käyntiin muutaman tunnin edestä ja ensimmäiset lankut (vaihdettavat) saatiin irti. Tänä vuonna vielä haaveista totta?






sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Skailetti vol 2



Voimme lainata tällä kertaa suoraa aikaisempaa kirjoitusta, koska harva niitä lukee niin tarkkaan

Konehuoneen skailetti (eng. skylight, valoarkku, kattoon tehty korokeikkuna): A/B W. Gutzeitin laivaosaston päälliköksi tuli 1920 diplomi-insinööri Hugo Larsson (myöh. Lakomaa), jonka johdolla laadittiin ohjevihkonen (julk. 1921) höyryalusten konemiehistölle. Siinä todetaan seuraavaa:


Kannella on konemiehistön huolehdittava savupiipun, varoventtiiliputken, höyrypillin, ilmatorvien ja valoarkku (kailetti, huom. kirjoitusasu) ikkunalasien sekä ristikkorautojen (kallerien) siisteydestä. Näiden puhtaudesta yleensä voi kuka hyvänsä saada käsityksen konehuoneessa vallitsevasta järjestyksestä.
Helmikuun alussa projekti näytti tältä:


Irroituksen yhteydessä laadittiin piirros, jolla varmistetaan että järjestys säilyy. Lasi on kiinni "perinteisellä" kitillä ja asbestinauhalla. Silti vuosi. Irroittamista edesauttoi kuumavesi, joka pehmitti kitin. Alla kuvasarja työn edistymisestä. Tämä prosessi tuo paineita konehuoneeseen, koska vallitseva järjestys on näin kaikkien ihaltavana.



Kiilloitettuna odottamassa lasin kiinnitystä.


2023 - stiltje men inte alldeles tyst

Vaikka on välillä hiljaista tämän blogin osalta niin kokonaan sitä ei ole unohdettu. Varustamon kasvun vaatii välillä investointeja ajallise...