Takatalvi

Laiva kelluu jo vapaasti ja avovettä on runsaasti ympärillä. Kiitos El Nino-ilmiön, jos kukaan enää muistaa. Keli oli kuitenkin erittäin talvinen ja aina välillä harrastuksen hauskuutta sai tosissaan miettiä.

Lauantain Fingerpori sopi mukavasti teemaan, vaikka tällä kertaa ei edes Isännän piikki houkutellut yleisöä paikalle.

Fingerpori 20.2.2016

Kuvasta saa ehkä paremman käsityksen todellisesta tunnelmasta. Ainakin lonkerot pysyivät kylmänä.

Hätinvirran telakka helmikuussa 2016.

Vieressä talvehtivat m/s Haltia (kuvassa vasemmalla) ja Itävallan lipun alla kulkeva m/s Pankakoski:

ms HALTIA
15,32 x 3,80 x 1,80 m.
rak. 1887 Sandvikens Skeppsdocka, Helsinki (ei siis Stenbergin konepajalla!!!)Tilaaja A. J. Jansson, Helsinki, matkustaja-aluksena nimellä DELFIN (15,50 x 3,80 x 0,65 m, 15 nhv). 1896: M. Svensson, Helsinki, nimeksi LÅNGVIKEN, 1900: uusi höyrykone ja -kattila J.D. Stenberg & Söner, Helsinki, 40 ihv. 1903: K.A. Österholm, Helsinki, nimeksi VIKING. 1909: Juho Lallukka, Viipuri. 1909: Gustaf Cederberg & Co,Joensuu, nimeksi HALTIA, alus muutettiin hinaajaksi. 1910: Pielisjoen väliaikainen lauttausyhdistys, Joensuu. 1918: Saimaan Lauttausyhdistys, Joensuu. 1931: Pohjois-Karjalan Uittoyhdistys, Joensuu. 1961: riisuttiin kettinkiproomuksi. 1993: Sakari Mustonen, Nastola, tuotiin Nastolaan aikomuksena tehdä aluksesta moottorikäyttöinen huvialus Päijänteelle. (lähteinä Raimo A. Wirrankoski: Isoisän laivat, sekä oma sekalainen kotiarkisto). 

ms Pankakoski: http://yle.fi/uutiset/tarkeinta_laivassa_on_sauna/6769447

Uutisen kommenteista pitää nostaa esiin: "- Lappeenranta on hieno kaupunki, mutta satamamaksut ovat turhan kalliit, tuskailee Friedrich". Samaan ongelmaan on törmätty aikaisemminkin. Lappeenranta ei taida haluta laivoja kuluttamaan laituria. Tai köyhiä.

 Onneksi talkoissa saatiin kuitenkin taas paljon aikaan mm.

- Vessan purkaminen: Vanerilattia (mukavasti ruostuttava sandwich-rakenne) oli lujaa kiinni, mutta rälläkkä auttoi. Mitäköhän tämänkin laittaja on miettinyt. Lisäksi purettiin vanha kakkaputkipois, oven lukko sekä kahvat. Kaikki uusitaan korjaan ja kiillotetaan.

- Konehuoneen öljysäiliöt: Irroitettiin puhdistettavaksi ja maalattavaksi. Sylinteriöljysäiliö vielä paikallaan tyhjentymässä.

- Matalapaineluistin poksin tiivisteiden irroitus. Loppukesällä alkoi matalapaineluisti käymään erittäin "kosteana". Tiivistenauhojen (koko n 13mm) irroitus oli työlästä ja taisi olla pari nauhaa erittäin vanhoja ja ns. kiinni palaneita. Aikaisemminkin täällä viitattu diplomi-insinööri Hugo Larsson totesi (v.1921 ohjeita laivamiehistölle):

"Tiivistysholkkien pakkauksessa on huomattava, että tiivisteet ensin voidellaan grafiitti ja sylynteriöljyn seoksella, jonka jälkeen tiivisteet yksi kerrallaan vedetään kohtalaisen kireälle... Kun kone on ollut niin kauvan käynnissä, että tiivistyshokit alkavat vuotaa, voi niitä aluksi vähän kiristää, mutta jos kiristämisestä ei enää ole apua, ovat tiivisteet uusittava. Tällöin ovat entiset tiivisteet tarkoin holkeista poistettava ja tiivistettävä uusilla tiivisteilla. Vanhojen tiivisteiden päälle ei saa lisätä uusia."

- Katsastuksen valmistauduttiin. Suuluukun mutteri pysyi edelleenkin kiinni. Riittävän suurta ja sopivaa jatkovartta ei löytynyt eikä kevyt lämmityskään auttanut. Onneksi on vielä rälläkkä. Lisäksi tutustuttiin miesluukun sijaintiin ja todettiin sen olevan käsillä helposti. Luukku poikkeuksellisesti laivan pituussuunnassa eikä poikittais kuten yleensä.