Pråmar

"Pråm är ett lastfartyg, vanligen utan egen framdrivningsmaskin, avsedd att bogseras. Den har vanligtvis fartygsskrov, men ingen överbyggnad och kan vara flatbottnad och plattgattad i både för och akter. Pråmar kan både bogseras och puffas och förekommer i flod-, insjö- och havstrafik."

Lotjia Lappeeranssa hyvinä aikoina.

Kuten Wikipediakin tiivistää ei proomussa ole omaa käyttövoimaa, mutta läpilyönnin estämiseksi pitävä pohja on syytä olla.

Työkäytössä Halla XVII toimi (Saimaalla) pääasiassa linjahinaajana, joka tarkoitti ympärivuorokautista ajoa koneen käydessä täydellä teholla ja puun kulutus oli sen mukainen - 1½-2m^3 tunnissa.

"Linjahinauksella tarkoitetaan järvillä ja/tai joilla tapahtuvaa kokonaisten lauttojen matkahinausta. Linjahinauslautassa on puuta yleensä 15 000-25 000 m³, eli 1 000-1 500 nippua. Kokonaista hinauslauttaa saadaan erittäin harvoin yhdestä paikasta. Yleensä se kerätään useasta lähtöpisteestä, ja siitä jätetään puuta useaan luovutuspisteeseen.

Hinausnopeus on noin 2 km tunnissa.

Linjahinaajat toimivat 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa. Työjakso on yleensä 2-3 viikkoa ja sitä seuraa lepojakso. Vuorokautinen työ on jaettu niin sanottuun 6+6 vahtiin, mikä tarkoittaa 6 tuntia työtä ja 6 tuntia lepoa."

 Polttoaineen kulutuksen ollessa varsin runsas linjahinaajilla oli monesti yksi tai jopa useampi eväskontteja kyljessä polttoainetäydennystä varten. Yksinkertaisella matematiikalla 2 x 24 x 7 = saadaan viikkokulutukseski 336 mottia, joten proomutarve oli todellinen.

S/s Halla XVII hinaamassa eväskontti kyljessä 60-luvulla.

Eväskontti tarjoaa myös mahdollisuuden saunalle, jollainen monesti niistä löytyy. Lisäksi huvikäyttöä ajatellen (ja kattilasauna-ajatuksesta luopuminen) kontti tarjoaa tilan kesän puille sekä tarpeellista varastotilaa. Puurakenteensa vuoksi vain harvoja yksiköitä on säilynyt. Monet ovat pääseet kuivalle maalle, lahonneet tai muuttuneet lasten leikkipaikoiksi.

http://www.savonsanomat.fi/savo/vanha-lotja-muuttuu-jarvisydamen-baariksi/1895831

Tutkimusretkien jälkeen Lappeenrannasta löytyi vielä pelastettava tapaus (Kiitos Jussi Niemi), jonka on tarkoitus kellua Halla XVII:n kyljessä jo ensi kesänä. Kyseessä on ns. kettinkiproomu ja eräät puritaanit toisilla foorumeilla ovatkin kritisoineet sen sopivuudesta eväskonttikäyttöön. Erot ovat pieniä, mutta kettinkiproomun ollessa hivenen pienempi voidaan sitä pitää jopa parempana tähän käyttöön. Vielä 80-luvulla Turre oli Hallan kyljessä (nykykään pellitetty ja muutenkin kyseenalaisella ulkonäöllä Warkaus VII kyljessä).

Halla XVII ja Turre eväskontti Laukansaaressa 80-luvulla.

Turren nykyasu ei toimi hankkeen mallina.

Keskustelua asiasta ja sen vierestä on käyty mm. täällä: http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=17284.0

Projekti on joka tapauksessa saatu käytiin. Kiitos siitä asianomaisille. Suurin työ lienee riveäminen, josta alla lainattua tekstiä:



Tervarive

Piki

Laudoitus



"Laivaa rivetään lyömällä tervattua hamppua riveraudalla ja -nuijalla lankkujen väliin. Riveäminen on kovaa työtä: työvälineet ovat raskaita ja työasento on yleensä hyvin epämukava. Laivassa on yleensä noin 3000 metriä saumaa ja yhden metrin riveämiseen ammattilaisella menee noin tunti. Saman ihmisen olisi hyvä rivetä koko sauma keulasta perään, jolloin siitä tulee mahdollisimman tasainen. Ennen riveämistä hamppurive selvitetään tasaiseksi ja sopivan paksuiseksi (noin peukalon mittaiseksi). Sen jälkeen hamppua työnnetään ohuella riveraudalla saumaan siten, että säikeet ovat poikittain sauman suuntaan nähden. 

Seuraavaksi rive lyödään tiukkaan sisään leveämmän raudan ja suuren rivenuijan avulla. Rivekerroksia laitetaan kunnes noin kolmen tuuman sauma on riittävän täynnä. Lopuksi saumaan laitetaan sulatettua pikeä, joka jähmettyy hamppuriveen suojaksi. Pikikerroksen paksuus on yleensä yhtä suurikuin sauman leveys. Ajan kuluessa rive pehmenee ja kostuu. Silloin piki otetaan pois ja saumaan lyödään uutta rivettä."

Ensimmäisellä työmaalla vielä hymyilytti. Katsotaan säilyykö hymy.